tiistai 31. tammikuuta 2017

Nokkosta iholle


Mun mielestä on aina tosi kiva paneutua tutkimaan jotain yksittäistä kasvia tai ainesosaa ja sen funktioita esim kosmetiikassa. Tiedon ahmiminen on kivaa ja pullautankin nyt ahmimani tiedon tähän postaukseen. Aiheena on nokkonen. Nokkosesta varmaan tulee ensimmäisenä mieleen jokaiselle ikäviä muistoja. Nokkonenhan polttaa. Minäkin olen pikkupoikana tipahtanut mökin ikkunasta paljas perse edellä nokkospusikkoon. Ei varmaan tarvitse erikseen kuvailla, miltä se tuntui :D Toisaalta äitini teki lapsuudessa nokkoslettuja (maku muistuttaa pinaattilettuja) ja ai että ne oli herkkua ^_^ Ei siis pelkästään polttelevia muistoja nokkosesta.

Nokkosta voi hyödyntää myös ihonhoidossa. Nokkosen käyttö kosmetiikassa on ehkä monille tutuinta hiustenhoidossa. Nokkosta löytyy usein rasvoittuvalle  tai hilseestä kärsivälle hiustyypille suunnatuista shampoista. Myös kasvojen ihoa voi hoitaa nokkosella.





Sain blogin kautta testiin Mádaran Nokkossuihkeen. Nokkosta sisältävää suihketta on ollut mukana kehittämässä Noora Shingler.

Hassua ajatella, että ihoa yleensä niin inhottavasti poltteleva kasvi voisi olla myös ihoa pehmentävä ja anti-inflammatorinen, eli tulehdusta rauhoittava. Nokkonen on myös erittäin vitamiinirikas, sisältäen A ,B, E ja K-vitamiineja. Nokkosesta löytyy myös hivenaineita, flavonoideja, klorofylliä (lehtivihreää) sekä sitruuna- ja piihappoja. Edellä mainittuja löytyy erityisesti nokkosen versoista. Nokkosen juuresta löytyy vielä parkkihappoja sekä steroleja.




  
Mádaran Nokkossuihke sisältää nokkosveden lisäksi nokkosuutetta ja aloe vera mehua. Nokkossuihke lupaa rauhoittaa, hoitaa ja kosteuttaa ihoa. Ihossani ei ole nyt ollut mitään erityisempää rauhoitettavaa, mutta nuo muut suihkeen lupaukset voin allekirjoittaa. Mádaran Nokkossuihke toimii kuin tehokas kosteussuihke konsanaan ja tuntuu jopa semisti hoitavalta ja virkistävältä. Tuoksukin on varsin kohdallaan. Ennakkoon oletin tuoksun olevan voimakkaan "vihreä" ja yrttinen. Mutta eipäs. Tuoksu on miedon makea, hieman marsipaanimainen. Mádaran Nokkossuihketta saa esim. Jolielta hintaan 18€/100ml ja Biodellyltä hieman huokeampaan hintaan 16,90€/100ml.


Oletteko kokeilleet Mádaran nokkossuihketta?



maanantai 30. tammikuuta 2017

Edullista Organic Shopia jälleen.

Kirjoittelin viime vuoden lopulla ensimmäisen kerran Organic Shop nimisestä brändistä, joka on aiheuttanut pientä huokailua ja kohinaa blogeilla. Syynä varmastikin on Organic Shopin tuotteiden edullinen hinta ja se, että ne ovat vielä luonnonkosmetiikkaa. Edullista luonnonkosmetiikkaa ei tosiaan ole ollut liian paljon tarjolla. Ainakaan täällä Suomessa.





Organic Shopilta mulla on nyt viimeisimpänä ollut testissä hiustuotteita. Tuotteet on saatu blogin kautta. Testailin Organic Borago & Sandal hoitoainetta ja  Organic Fig & Almond hiusnaamiota.

Luonnonkosmetiikan parista on ollut hyvin vaikea löytää kelvollisia hiustenhoitoaineita.Itse olen kokenut, että niiden ongelma on "hiuksiin katoaminen". Tavaraa voi truutata hiuksiin isoja määriä ja silti tuntuu, että se vain katoaa jonnekin. Huuhteluvaiheessa usein huomaa luonnonkosmetiikan hoitoaineen huonon toimivuuden. Hiukset eivät selvity hoitsikasta huolimatta, vaan ovat helposti takussa. On vaikea uskoa, että mitään hoitoainetta olisi hiuksiinsa edes laittanutkaan. Varsinkin Organic Shopin hoitoaineelta oli odotukset korkealla.




Hoitoaineen hoitavuudesta vastaavat kookosöljy sekä purasruohonöljy. Jälkimmäisenä mainittu tunnetaan myös kurkkuyrttinä. Distearoylethyl dimonium chloride (ihana sana ^_^) on kvatti joka tuo hiuksille kammattavuutta ja on ominaisuuksiltaan antistaattinen. Hoitoaineen koostumus on jämäkkää, kaukana löysästä lirukoostumuksesta.

Hoitsikka levittyy hiuksiin liukkaasti ja helposti. Tuoksussa on selkeästi aistittavissa aromaattinen santelipuu. Nyt täytyykin hieman rönsyillä varsinaisesta aiheesta:

Muistan, että ala-asteella mun ensimmäisen "tuoksun" virkaa toimitti Yves Rocherin santelipuun tuoksuinen roll-on deodorantti. Muistan tykänneeni tuosta tuoksusta niin paljon, että sitä piti vähän väliä rollailla vaatteillekin :D Ihan oikeiden hajuvesien maailma aukesi mulle paljon myöhemmin :)

Takaisin asiaan. Hoitoaine on helppo huuhdella pois hiuksista ja jo huuhteluvaiheessa voi todeta, että tämä toimii. No ainakin mun mielestä tämä toimii juuri niinkuin hoitoaineelta odotankin. Sormet liukuvat hiusten läpi ihan vaivatta. Selvittävä teho siis löytyy. Hiusten tunnussa on muutenkin havaittavissa, että hoitoainetta on käytetty.






Hiusnaamion tuoksu on makea, mutta ei ällömakea. Jäin miettimään, onko tämä tuoksu ehkä viikuna? Haluan uskoa niin, mutta mulla ei ole aavistustakaan miltä viikuna tuoksuu :) Tukkanaamio hoitaa kutreja kookosöljyllä, viikunauutteella, manteliöljyllä ja vehnäproteiiniakin on mukana.

Vaikutusajaksi on mainittu 2-3 minuuttia. Tämäkin on helppo levittää hiuksiin ja pois huuhtominen onnistuu helposti. Hiukset ovat selvitetyt ja erityisen pehmeät. Kun vertailin eroa tämän hiusnaamion ja hoitoaineen välillä, ero on havaittavissa. Hiusnaamion jälkeen hiukset tuntuvat selkeästi hoidetummalta ja pehmeämmältä verrattuna hoitoaineeseen. Mikään ei ole tylsempää kuin hiusnaamio joka tuntuu käytössä perus hoitoaineelta.



Organic Shopin tuotteet ovat kyllä ihan huippuja kokonaisuudessaan ^_^  Edelleen Organic Shopin tuotteita löytyy verkkokaupoista sinne tänne ripoteltuna. Mistään verkkokaupasta en ole löytänyt merkin koko tuotesarjaa kokonaisuudessaan. No jaa, Biodellyltä näyttää löytyvän aika kattavasti.  Organic Shopia löytyy myös Sokoksilta, Emotioneista ja Stockmannilta. Tuotteiden hinnat vaihtelevat noin 3€- 10€.



Joko olet tutustunut Organic Shopiin?


sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Olivia Klein - Puhdas, luonnollinen ja läpinäkyvä

Olivia Klein niminen kotimainen luonnonkosmetiikkamerkki ei taida monellekkaan olla tuttu. Ainakin näin epäilen. Brändi on loistanut poissaolollaan mediassa.  Brändin  takana oleva Olivia on itse erittäin herkkäihoinen ja herkistynyt ja allergisoitunut omien sanojensa mukaan lähes kaikelle kosmetiikalle vuosien varrella. Tästä syntyi siis idea luoda luonnonkosmetiikkasarja, joka olisi tehokas, mutta samalla erityisen hellä herkälle iholle.



Olivia Klein korostaa myös pyrkimystään olla täysin läpinäkyvä ja vastustavansa harhaanjohtavaa kosmetiikkamainontaa. Tuo ideologia näkyykin hienosti Olivia Kleinin verkkosivuilla, joissa on suoraan kerrottu niistä mahdollisesti herkälle iholle ongelmallisista ainesosista joita Kleininkin tuotteet sisältää. Tässä on siis unohdettu täysin se "Meidän firman kasviuutteet eivät allergisoi"  markkinointityyli ja asiat ilmoitetaan rehellisesti ja kiertelemättä. Peukku siitä! Lisäksi Kleinin sivuilta löytyy listattuna kaikki ainesosat funktioineen, mitä Kleinin tuotteisssa on käytetty. Olivia Kleinin tuotteet ovat hajusteettomia ja väriaineettomia.

Peukkua on annettava myös siitä, että Olivian kanssa käymämme sähköpostikeskustelun aikana kävi heti ilmi, että tuotearvostelusta toivottiin rehellistä. En muista, että tällaista olisi multa koskaan aiemmin minkään brändin osalta pyydetty. Se yllätti. Positiivisesti. Rehellistä tuotearvostelua tässä blogissa on aina saanutkin. Halusi tai ei :) Se on linja mistä en luovu.

Sain Olivia Kleinilta testiin puhdistusgeelin, kasvoveden, seerumin, kasvovoiteen sekä vartalovoiteen.





Sensitive Wash puhdistusgeeli (18€/ 150ml) Putsari on täysin vedetön ja sen pohja on aloe verassa. OK:n tuotteissa kaikissa vesi on korvattu aloe veralla. Putsarissa on mukana mm. ihoa rauhoittavaa kaurauutetta. Putsari on sulfaatiton ja vaahtoa hyvin hillitysti mietojen sokeripohjaisten tensidien avulla. Huuhtoutuu pois helposti, eikä jää iholle "pyörimään". Kaikin puolin miellyttävän tuntuinen putsari, jonka käytön jälkeen iho ei jää kuivaksi tai kiristeleväksi. Miedoimpia kokeilemiani geeliputsareita.

Vitamin Toner hoitoneste (18€/ 150ml) Hoitoneste on pakattu sumutepulloon, jonka suihke on juuri oikealla tavalla hieno, ettei se kastele kasvoja märäksi. Inci on tässä mun mielestä aivan loistava. Heti alkupäässä antioksidanttinen niasiiniamidi (B3-vitamiini) joka hillitsee ihon punoitusta, tukkeutumista  ja tulehdusta. Pantenoli kosteuttaa ja korjaa pieniä ihovaurioita. Antibakteerinen teepuuöljy torjuu näppyjä. Hoitonesteessä on myös C-vitamiinia mukana, mutta se ei tässä pakkausmuodossa pysy stabiilina. Tuntu iholla on virkistävä ja kosteuttava. Jättää tyypillisen kasvovesimäisen tunteen iholle.





Vitamin Serum hoitoseerumi (28€/ 30ml) Tämä olikin testatuista tuotteista oma suosikkini, jota käytin alusta asti väärin. Seerumi on koostumukseltaan paksuhkoa fluidia, ei siis sellaista ohutta ja vesimäistä mikä usein seerumin koostumukseksi mielletään. Seerumi ohjeistetaan sekoittamaan hoitovoiteeseen, mutta itse lisäsin tämän iholle suoraan. "Väärinkäytöstä" huolimatta mitään kamalaa ei tapahtunut. Naama ei tippunut lattialle. Seerumin incissä on toisena ruusunmarjaöljy, yksi lemppariöljyistäni. Kyseinen öljy sopii myös useimmiten tosi hyvin näppyihin taipuvaiselle iholle. Mukana on myös vadelma- ja mustikkauutteita sekä C-vitamiinia stabiilimmassa rasvaliukoisessa muodossa. Tämä tuntui seerumiksi ihan erityisen hoitavalta. Tämä riitti omalle iholle ihan sellaisenaan, hoitotehoa siis löytyy. Jättää iholle tehokosteutetun tunteen ilman rasvaista fiilistä.

Vitamin Cream hoitovoide (24€/ 50ml) Hoitovoide onkin sitten todella tuhdin tuntuista tavaraa. Incin alkupää koostuu avokadoöljystä, ruusunmarjaöljystä, ruusunmarjauutteesta, ruusuvedestä sekä vehnänalkioöljystä. A, B, C ja E-vitamiinit mukana. Tämä on suunnattu kuivemmalle iholle, mutta toimi kyllä omalla rasvoittuvallakin iholla yökäytössä. Tämä oli päiväkäyttöön liian jytkyä itselleni. Voide on koostumukseltaan melkoisen täyteläistä, eikä imeydy ihoon välittömästi. Jättää joksikin aikaa jopa hieman öljyisen pinnan iholle. Tästä varmasti tykkäävät varsinkin ne yövoiteilla "muhittelijat". Tätä voi käyttää  iholla myös naamion tapaan.



Optimal Lotion hoitoemulsio (22€/ 150ml) Hoitoemulsio on suunnattu ensijaisesti varton iholle, mutta käy myös kasvoille. Kookos- ja viinirypäleensiemenöljy pohjainen voide on koostumukseltaan melko kevyttä ja imeytyykin ihoon sutjakkaasti. Ei jätä tahmeaa pintaa ihoon, eikä muitakaan tuotetuntuja. Vain pehmeän ja hyväntuntuisen ihon. Tykkään ^_^




Olivia Kleinin testatuista tuotteista jäi yleisesti ottaen tosi hyvä fiilis. Päällimmäisenä fiiliksenä kuitenkin erittäin hyvä hinta-laatusuhde. Tuotteet ovat melko edullisia, kun niitä katsotaan luonnonkosmetiikan yleisen hintatason näkökulmasta. Silti raaka-aineissa ei ole tingitty. Kasviöljyt ja aktiiviainesosat ovat incilistan kärjessä, eivätkä tuotteet ole kyllästetty emulgaattoreilla ja ns. muilla turhilla ainesosilla. Itseäni viehättää erityisesti ajatus tuotteiden rakentamisesta aloe vera pohjan päälle. Kuka nyt vedestä haluaisikaan maksaa ;)


Onko Olivia Klein tuttu? Kiinnostuitteko?

Vähäsokerinen suklaalöytö


Ja kun juuri edellisessä postauksessa harmittelin irtokarkkipaheitani ja taivastelin sokerin pahuutta, kirjoitankin nyt pikaisen postauksen suklaasta ^_^ No mutta tämä on tummaa suklaata ja siten vähäsokerista. Saanen siis synninpäästön?




Mä en yleensä juurikaan välitä erittäin tummasta suklaata. Koen sen kitkerän ja hieman pahvisen makuiseksi. Tummalla suklaalla en ainakaan yleensä saa taltutettua niitä suklaanhimoja. Siihen pystyy parhaiten sokerinen maitosuklaa.

Kuitenkin kiinnostuin kokeilemaan Leaderin 85% tummaa suklaata. Luku 85% pakkauksessa aiheutti irvistelyjä, on nimittäin ihan liian vahvaa mun makuun. With mint präntti kuitenkin sai mut toisiin aatoksiin, tummaa suklaata säväyksellä minttua. Voisinko tykätä?




Leaderin koko 100g levyssä on hiilarimääräksi ilmoitettu 12g. Eli vhh-ruokavaliota noudattava voi tämän mussutella ihan hyvällä omatunnolla. Miten nyt kukin oman päivittäisen hiilarikuormansa haluaa määritellä :)

Täysin sokeritontakin suklaata olisi toki tarjolla. Makeutusaineet ovat kuitenkin joillekin kysymysmerkki. Niistä on ristiriitaisia terveysväittämiä, ja jotkut karttelevat niitä siitä syystä. Itse haluan välttää niitä siksi, että maha ei niistä tykkää. Aspartaami ja sukraloosi aiheuttavat hyvin pian nauttimisen jälkeen kivistävän mahan. Maltitoli on itselleni ehkä pahin, siitä syntyy kunnon sirkus masussa. Siksi syönkin mieluiten suklaani vähäisellä määrällä sokeria johon vatsani ei reagoi, kuin keinotekoisesti makeutettua suklaata jolla pötsini järkyttyy.



Leaderinkin levyssä on ilman muuta selkeä, voimakas tumman suklaan maku. Mutta massan seassa olevat mintturakeet raikastavat kokonaisuutta tosi hyvin! En olisi ihan heti uskonut tykästyväni tähän niin, että ostan lisää. No tästä tuli kuitenkin suklaa-ihastus ^_^

Jos minttusuklaa kolahtaa, mutta haluat vältellä suuria sokerimääriä, tässä voi olla vaihtoehto. Leaderin 100 gramman minttusuklaa levy kustansi Prismassa vajaa 2€.


Melkein kaikki tykkäävät maitosuklaasta. Mutta kolahtaako tumma suklaa?

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Gimme some SUGAR!

No niin tammikuu alkaa tulla hitaasti mutta varmasti päätökseen. Moniko teistä teki terveellisempää elämää koskevia lupauksia tälle vuodelle? Varmaan aika moni. Monellako on lupaukset jo rikottu, huutaa hep! Mä voin heti tässä alkuun huutaa sen hep :D Itsehän päätin taas tänä vuonna vähentää ruokavaliostani sokerin määrää. Teen tuon saman lupauksen joka ikinen vuosi. Ja joka vuosi menee saman kaavan mukaan, vähän niin ja näin. Oli kova tarkoitus vetää tammikuu tiukasti ilman sokeria. Ilman sokeria tarkoittaa mun kohdalla lähinnä karkittomuutta. Juu ei onnistunut kovin hyvin. Irtokarkit on mun heikkous nyt ja aina. Ja on niitä tullut haettua jo muutaman kerran tässä kuussa ^_^
No mutta olen mä sentään vähän saanut vähennettyä ja liekkö se nyt niin kauhean paha kun muutoin syön ainakin omasta mielestäni aika terveellisesti. Kröh..

Omalla kohdalla syyt sokerin kartteluun eivät ole mitään kalorijuttuja vaan kartan sokeria puhtaasti siitä syystä, että se vaikuttaa mun olotilaan negatiivisesti. Runsaan sokerin ja sitä kautta hiilihydraattien nauttiminen tekee mun olosta tosi väsyneen ja jopa apaattisen. Mikä taas johtuu holtittomasta verensokerin heittelystä. Mä voin paljon paremmin kun ruokavaliosta karsii pois ylimääräisen sokerin. Olo on tasaisempi ja energisempi. Katsoin eilen mielenkiintoisen dokumentin Yle Areenasta. Prisma: Totuus sokerista dokkari kertoo sokerin vaikutuksesta kehoon. Dokkari myös avaa aika hyvin sitä faktaa, että sokeria on oikeasti yllättävän paljon kaikessa mitä me syödään. Tiesittekö, että tavallinen ketsuppikin on ihan järjetön sokeripommiI Ei varmaan tulisi ihan heti mieleen. Suosittelen katsomaan tuon ohjelman.

Kun nyt sokeri on postauksen aiheena niin ajattelin vinkata myös aihetta sivuavasta kirjasta, jonka sain blogin kautta viime syksynä.


Kirjan kannessa komeilee mun lempikarkki. Salmiakkipääkallo :D



Ann Fernholmin Sokerimyrkytys oli lukukokemuksena mielenkiintoinen. Kirja kertoo mm. siitä mitä runsaasti valkoisia jauhoja sokeria sisältävä ruokavalio tekee esim kasvavan lapsen keholle. Kirjassa kerrotaan syväluotaavasti eri sokerityypeistä ja yleensä ottaen siitä mitä sokeri on ja miten se vaikuttaa. Vaikka kirjassa lähestytään terveysasioita tieteelliseltä kantilta, pystyy silti tavallinen tallaajakin sitä mielenkiinnolla lukemaan ilman suurta hämmennystä tai päänsärkyä.


 
Kirjaa ei ehkä kannata aloittaa lukemaan karkkipussin tai suklaalevyn kera. Voi yllättäen tulla hyvinkin syyllinen olo :D Kirjasta löytyy myös hieman mm. tietoutta gluteenista ja sen vaikutuksista. Kirjan lopussa on vähäsokerisia reseptejäkin. Kirja löytyy mm. Adlibrikselta.

Vaikka tässä kuinka kiemurtelee ja yrittää kartella sokeria pitkiäkin aikoja, himot siihen on ja pysyy. Mä olen ihan selkeästi sokeririippuvainen. Konkreettisesti sen tajuaa kyllä varsinkin silloin, kun tekee tietoisen päätöksen, että olenpa nyt ilman sokeria. Karkit ja herkut pyörii mielessä lakkaamatta yötä päivää. Joskus pahan sokerikierteen katkaisun jälkeen huomaan olevani selkeästi levoton, hermostunut ja ärtynyt. Aivan selkeitä riippuvuuden oireita. Loppuun tunnustus. Olen narkomaani. Sokerinarkomaani.


Oletko sinä koukussa sokeriin?



tiistai 24. tammikuuta 2017

Talvi-ihon pelastaja

Lähes joka talvi mulla tulee jossain vaiheessa jonkinlaista ongelmaa selän ihon kanssa. Se alkaa kuivumaan ja sitä kiristelee ja kutittaa peseytymisen jälkeen. Aina joskus oireet pahenee ja iholle alkaa tulla pieniä punaisia läiskiä ja ehkä myös jotain pientä pikkuröpelöä, mikä ei varsinaisesti näy mutta tuntuu kyllä ihoa koskiessa. Eli siis tosi ärsyttävää.

Pelastus.


Suihkugeelin vaihtaminen sulfaatittomaan ja hellävaraisempaan auttaa tietenkin omalta osaltaan jonkin verran. Helpotusta kiristelevään ihoon olen saanut hyvistä vartalovoiteista. Nyt alkuvuodesta iho on kuitenkin ollut oikein mega-oikukas ja mikään ei muka tuntunut auttavan. Kiristi, kuivatti ja punoitti, kutitti. Kosmevarastojen syövereistä tupsahti Environin AVST- sarjan Body Oil. Body Oil on saatu jo aikoja sitten blogin kautta, mutta päädyin vasta nyt sitä oikein kunnolla kokeilemaan. Tällaiset vartaloöljythän ei ole lähtökohtaisesti ollenkaan mun juttu, mutta epätoivoisena otin tämän kokeiluun. Ja se kannatti.




Environin Body Oilin pohja on kookoksesta johdetuissa triglyserideissä ja jojobaöljyssä. Öljyinen koostumus jo sinänsä on tietysti iholle erittäin hoitava ja pehmentävä, mutta mä luulen että tämän jippo on ihan muussa joka johti mun ihon dramaattisen paranemiseen.

Body Oil on boostattu stabiloidulla c-vitamiini johdannaisella, sekä esteri muodossa olevalla a-vitamiinilla. Ja onhan siellä e-vitamiinikin mukana. Pullo on siis vitamiinipommi iholle. Vaikka en ensisijaisesti pidä ihoöljyistä kropalle levitettyinä, tämä on poikkeus. Tästä kun ei jää sellainen tyypillinen öljyinen pinta. Tuntu iholla onkin enemmän kuivaöljymäinen. Tämä imeytyy tosi nopeasti ja jättää ihon tosi pehmeäksi. Minkäänlaista tuoksua en tässä aisti, tämä on siis hajusteeton.





Reilussa viikossa iho on kokenut muodonmuutoksen. Iho ei tunnu enää kuivalta, eikä sitä kiristele samoin kuin ennen. Mutta se paras juttu mitä tämä teki on punoittavien näppyjen katoaminen kuin taikaiskusta. Ja se edellä mainittu röpelö mikä ei näkynyt mutta tuntui, se on poissa. Iho tuntuu tämän käytön jälkeen ihan älyttömän sileältä ja pehmeältä. Mun tapauksessa tää toimi niin hyvin, että tekisi mieli nimetä tämä taikaöljyksi. Tiedättekö sen tunteen, kun jostain tuotteesta löytyy toimiva ratkaisu johonkin hermot hajottavaan ongelmaan ^_^

Environin tuotteita ei valitettavasti saa napattua ihan siitä lähimmästä k-kaupasta, eikä niitä myydä verkkokaupoissakaan. Environia saa vain kauneushoitoloista ja hoitolatuotteen ollessa kyseessä, ei hintakaan ole ihan sieltä edullisimmasta päästä. Nettiä penkoessani jäin siihen käsitykseen, että tällainen 100ml puteli kustantaisi 50e. Mutta veikkaanpa, että hinta vaihtelee hoitolakohtaisesti. Kaikki Environin jälleenmyyjät näet täältä.


Onko Environin tuotteet tuttuja? Mikä on kipurajasi hinnan suhteen vartalotuotteissa? Tuottaako talvinen ihonhoito harmaita hiuksia?

perjantai 20. tammikuuta 2017

Rakkaudesta retinoliin - Medik8 arvonta


Viime vuoden aikana sain tutustua useamman tuotteen kautta Medik8 nimiseen brändiin. Ja voi vitsi, että kyseinen brändi onkin tehnyt muhun suuren vaikutuksen. Medik8 aiheutti useammankin kerran vakuuttavia "Wow!"- elämyksiä ja samoilla elämyksillä alkoi tämäkin vuosi. Medik8:stä kiinnostuneet voivat tutustua brändiin tarkemmin täällä.

Tuubitoleranssi täytti eilen vuoden ja siispä sen kunniaksi voisi laittaa tulille synttäriarvonnan  ^_^
Olen ihan innoissani arvottavasta tuotteesta. Se on Medik8 Hydr8 Night Eye silmänympärysvoide. Kyseisen tuotteen olen itsekin testannut ja todennut ihan huippuhyväksi. Hydr8 Night Eye silmänympärysvoide sisältää retinolia, joka on ainutlaatuinen ainesosa ihonhoidossa, kun halutaan ehkäistä ikääntymisen merkkejä ja hälventää jo näkyvissä olevia ikääntymisen merkkejä. Hydr8 Night Eye kosteuttaa silmänympärysihoa, hälventää pieniä uurteita, juonteita ja stimuloi kollageenisynteesiä. Tarkemman analyysin tästä tuotteesta voi lukea täältä.



Tällainen mahtituote siis lähtee yhdelle onnekkaalle :) 


Arvontaan voit osallistua kommentoimalla kommenttilaatikkoon MEDIK8. Kerro myös samalla mikä on sinun merkittävin huolenaiheesi ihonhoidossa? Kuivuus, näppylät, ikääntymisen merkit vai jokin muu? Muista myös liittää kommentiin toimiva sähköpostiosoite, että saan yhteyden voittajaan. Anonyymeiltä toivoisin myös nimimerkkiä kommentin perään. Arvonta päättyy 31.1 2017. En toimita palkintoa Suomen ulkopuolelle. Arvottava tuote on saatu blogin kautta ja sen arvo on 56€. Onnea arvontaan :)





torstai 19. tammikuuta 2017

Kasvoja oikeasti kiristävä naamio

Kirjoittelin viime syksynä fiiliksiäni kokeilemastani Naturativin luonnonkosmetiikasta. Fiiliksethän olivat varsin positiivisia ja huikea seerumilöytökin tuli tehtyä.  Puolalaiselta Naturativilta lanseerattiin  viime vuoden lopulla uusi 360°AOX- ihonhoitosarja. Sain Naturativilta testiin tuotteita tästä uudesta sarjasta. Otsikko antaa ehkä vihjeitä, mitä ilmiöitä testailujen aikana koin  :D



Kuva: Naturativ
Aqua, Isoamyl Laurate, Glycerin, Glyceryl Stearate Citrate, Cetearyl Alcohol, Betaine, Oenothera Biennis (Evening) Primrose Oil, Camelina Sativa Seed Oil, Chamomilla Recutita Flower Extract*, Xanthan Gum, Carrageenan, Sodium Phytate, Benzyl Alcohol, Parfum**, Dehydroacetic Acid, Tocopherol, Beta-Sitosterol, Squalene, Citral***, Limonene***

Puhdistusmaidon (25,08€/ 280ml) sain testiin minikokoisessa testerissä. Minikokoisesta testeristä riitti kuitenkin hyvin käyttöön ja mielipiteen muodostamiseen. Puhdistusmaito ohjeistetaan taputtelemaan ihoon varovasti ja sen jälkeen poistamaan se iholta vanulappujen avulla. Vedellä huuhtelua ei siis mainita ollenkaan ja se tietysti vaivasi mua heti. Taputtelu unohtui ja sen sijaan hieroin tämän ihoon perinteiseen tapaan. Pelkkä taputtelu kuulosti omaan korvaani ei niin puhdistavalta. Puhdistusrituaalin vedettömyys oli kova pala purtavavaksi, mutta tein sen silti. Puhdistustulos yllätti. Tämä oli helppo poistaa vanulapuilla kasvoilta ja iho ainakin tuntui puhtaalta ja hyvältä. Tämä ei jättänyt mitään tuotetuntua iholle, mitä jotkin tämän tyyppiset putsarit tekevät. Tämä ei ole tunnultaan perus emulsiomainen vaan enemmän jopa geelimäinen. Geelivoidemainen voisi olla oikea sana kuvaamaan. Tuoksu on erittäin mieto ja sitruksinen. Ottaen huomioon mitä putsarigenreä tämä edustaa, tykkäsin tästä ja luultavasti käytän testerin ihan loppuun asti. Vaikka tämä oli hyvä, lämpeän itse edelleen enemmän veden kanssa käytettäville miedoille geeliputsareille. Varsinkin vesi on mulle tärkeä seikka puhdistuksessa. Se on ihan psykologinen juttu :)





Aqua, Isoamyl Laurate, Vitis Vinifera Grape Seed Oil, Camelina Sativa Seed Oil, Glycerin, Oenothera Biennis (Evening) Primrose Oil, Glyceryl Stearate Citrate, Cetearyl Alcohol, Maltooligosyl Glucoside/Hydrogenated Starch Hydrolysate, Decyl Cocoate, Glyceryl Stearate, Benzyl Alcohol, Citrus Limon Fruit Extract*, Ginkgo Biloba Leaf Extract*, Helichrysum Stoechas Flower Extract*,  Dehydroacetic Acid, Tocopherol (mixed), Glyceryl Caprylate, Xanthan Gum, Sodium Hyaluronate, Squalene, Sodium Phyatate, Beta-Sitosterol, Parfum**, Citral***, Geraniol***, Linalool***, Citronellol***, Limonene***

Kasvovoide (49€/ 100ml) soveltuu valmistajan mukaan sekä päivä- että yökäyttöön ja kaikille ihotyypeille. Kasvovoiteessa ei ole aurinkosuojaa. Purkissa on mainittu anti- oxydation, aging, redness ja pollution. Kunnon anti-paukku siis kyseessä. Tässäkin tuoksu on miedon sitruksinen. Hoitavina kasviöljyinä on käytetty viinirypälettä, ruistankiota ja helokkia. Koostumukseltaan semi-täyteläinen ja hyvin imeytyvä. Kosteustehot hyvät ja mukana on selkeää hoitavuuttakin. Jättää kivan pehmeän tunnun iholle, jopa hieman sileähkön. Voide on pakattu pumppupulloon, jonka nouseva pohja huolehtii ilmatiiviydestä. Hyvä hyvä ^_^




Aqua, Betaine, Aloe Barbadensis Leaf Juice, Glycerin,  Pullulan, Xanthan Gum, Ginkgo Biloba Leaf Extract*, Citrus Limon Fruit Extract*, Glycyrrhiza Glabra Root Extract*, Benzyl Alcohol, Sodium Phytate, Citric Acid, Parfum**, Dehydroacetic Acid, Carrageenan, Citral***, Citronellol***, Limonene***

Kasvonaamio (40,65€/ 100ml) vie tällä kertaa pokaalin. Tämäkin on pakattu kasvovoiteen tapaan ilmatiiviisti. Geelimäinen naamio sisältää mm. kosteutta sitovaa betaiinia ja ihoa napakoittavaa pullulaania. Tämä tuntui iholla tosi virkistävältä ja hyvältä. Parhaan tehon saadakseen tämän voi jäähdyttää jääkaapissa ennen käyttöä. Naamiota pidetään kasvoilla 10-20 minuuttia jonka jälkeen se huuhdellaan pois vedellä tai pyyhitään pois kasvoveteen kostutetuilla vanulapuilla. Eron ihossa huomasi heti käytön jälkeen. Samasta syystä koukutuinkin tähän naamion välittömästi. Iho näyttää ja tuntuu käytön jälkeen tosi hyvältä ja kosteutetulta. Levittelin tätä myös silmienympäryksille ja käytön jälkeen pienet uurteet olivat poissa. Tuotteen ihoa kiinteyttävän vaikutuksen voisi siis allekirjoittaa. Ilmiön takana lienee tuo mainittu pullulaani, jolla on ihoa kiristäviä vaikutuksia. Ennen kuin kukaan ratkeaa liitoksistaan, mainittakoon, että pullulaanin vaikutus iholla on tietysti väliaikainen. Ei tämä naamaa pysyvästi nuorenna :D Tästä tuli silti ehdoton suosikki ^_^




360°AOX- sarjasta kokeilemani tuotteet vaikuttivat varsin hyviltä, joista naamio siis kolahti eniten ja lujaa. Sarjaan kuuluu myös testistä pois jäänyt kasvovesi. Naturativia saa heidän oman verkkokauppansa lisäksi myös apteekeista ja esim. Biodellyltä. Onko teillä kokemuksia Naturativin tuotteista?

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Isadora - CC-peiteaine

Peitevoiderintamalla tuntuu olevan käynnissä ikuinen ja päättymätön täydellisen peittarin metsästys. Nähtäväksi jää, löytyykö sitä täydellistä koskaan, mutta varteenotettavan hyviä tulee aina toisinaan vastaan. Isadoralta tuli tehtyä peiteainelöytö, jolle nyökyttelin hyväksyvästi.  Isadoran Color Correcting Concealer peiteainepalettia on saatavilla kolmena erilaisena versiona. Yksi versioista sisältää neutraalit peiteainesävyt, sekä higlighterin. Kaksi muuta versiota sisältävät higlighterin, kaksi peiteainesävyä, sekä yhden ihonsävyä korjaavan neutraloijan. Vihreä sävy sopii voimakkaan punoituksen neutraloimiseen ja laventelinen sävy sopii kelmeän ja kellertävän ihon sävyn neutraloimiseen. Itselläni oli testissä neutraalit sävyt sisältävä paletti. Ihoni on tällä hetkellä oikein hyvässä kunnossa, eikä siinä ole oikeastaan mitään peittämistä tarvitsevia epäkohtia. Paitsi.... Tummat silmänaluset. Aina ja ikuisesti ^_^





Isadoran CC-peiteaine on koostumukseltaan kiinteää. Kiinteiden peiteaineiden kanssa ei ole entuudestaan niitä parhaita kokemuksia, ne kun tuntuvat kasaantuvan herkästi pieniinkin juonteisiin iholla ja lopputulos voi olla aika karsean näköinen muumion iho. Isadoran peittari ei kuitenkaan ole mitään jämäkkää jankkia, vaan levittyy iholle notkeasti. Tämän voi levittää sormin tai siveltimellä iholle. Itse koin, että peiteainesiveltimellä tämän sai levittymään parhaiten ja jälkikin oli peittävämpää.


Silmänalusilleni käytin juurikin tuota niille tarkoitettua persikkaiseen taittavaa sävyä, mutta viereinen sävy tuntui pelittävän myös hyvin. Tykkäsin lopputuloksesta kovasti. Pigmenttiä on tarpeeksi, että sillä saa oikeasti tummuutta piiloon. Before/after kuvan otin joulukuussa ja sävytkin istuivat hyvin iholle. Mutta eipä istunut enää, kun palasin Suomeen joulun jälkeen :D



Paletin higlighter näyttää iholla tältä.

Isadoran CC peiteaineen koostumus on lievästi kuivahko ja se vaikuttaisi olevan tuotteen ainoa kompastuskivi. Koostumuksensa puolesta se ei ole ehkä paras valinta kuivalle iholle. Samaisesta syystä tuote vaikuttaisi kestävän huonosti kerrostamista. Kerrostamalla lopputuloksesta saa helposti kuivan ja hilseilevän näköisen. Toisaalta itse koin, että tässä on sen verran hyvin pigmenttiä, että peittarin kerrostaminen oli tarpeetonta.

Pähkinänkuoressa: Runsaasti pigmenttiä, jolla sain omat pandani kiitettävän hyvin häivytettyä. Näyttää hyvältä ja luonnolliselta, kunhan huolehtii sy-alueen huolellisesta kosteutuksesta. Ei silti paras valinta oikein kuivalle iholle. Ei kerääntynyt myöskään juonteisiin. Suoriutui varsin hyvin tehtävästään :)

Isadoraa saa ainakin Sokoksilta ja eleveniltä*

Tuotteet on saatu blogin kautta.
*Mainoslinkki.


Onko tuttu tuote?

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

90-luvun parhaat leffat


Leppoisaa sunnuntaita vaan :)  Eilen tuli telkkarista kasarileffa Maissilapset, jota sivusilmällä katselin. Kyseisen leffan olen tietysti nähnyt useammankin kerran vuosien varrella ja se oli lapsena yksi lempileffoistani. Maissilapset kirvoitti taas 90-luvun muisteloita ja sainkin idean kirjoittaa leffoista. Tarkemmin ottaen leffoista, jotka olivat 90-luvulla ehdottomia suosikkejani. Leffalistausta siis pukkaa ^_^



Kuolema pukee häntä. Musta komedia vertaansa vailla. Nainen menettää miehensä toiselle naiselle samalla katkeroituen. Ikuisen nuoruuden antava eliksiiri antaa mahdollisuuden voittaa mies takaisin. Tämän olen nähnyt lukuisia kertoja ja aina se on yhtä hyvä. Meryl Streep on muuten ihan mahtava näyttelijä ^_^



Saksikäsi Edward. Eli "Saksi-Eetu" ^_^ Tämä on yksi parhaimpia fantasialeffoja! Leffan tunnelma on erikoinen ja jokseenkin taianomainen. Edward on keksijän luomistyön tulos, jolla on terävät sakset käsien korvikkeena. Edward rakastuukin, mutta kaikki eivät ymmärrä Edwardin erilaisuutta. Tarina on oikeastaan aika surullinen. Loistava leffa.




Jumanji kertoo vanhasta pelilaudasta ja sitä pelaamalla asiat käyvät toteen. Leffassa vilisee kaikenlaisia villieläimiä ja sekopäinen pyssymies. Hauska koko perheen seikkailuleffa, jossa on tiivis tunnelma. Mainio Robin Williams mukana :)




Jurassic Parkin kävin katsomassa ysärillä leffateatterissa. Dinosaurusten henkiin herättämisestä kertova leffa oli ihan huikean upeaa katseltavaa. Leffa tuntui silloin ihan sikajännittävältä. Jännitys laukesi kohdallani hysteerisinä naurunremakoina. Olin leffateatterissa ainoa joka nauroi (lujaa). Jälkeenpäin nolotti :D




Piina. Stephen King on mielestäni parhaimpia kauhukirjailijoita. Kingin tuotosten filmatisoinnit ovat jostain syystä pääosin epäonnistunutta kuraa,  mutta poikkeuksiakin on. Piina on leffana tosi onnistunut. Leffan jännitys pysyy alusta loppuun. Tämä on aika ahdistavakin tunnelmaltaan. Kirjana Piina on raaempi. Kirjailija joutuu auto-onnettomuuten ja avulias täti pelastaa kirjailijan hoiviinsa. Hyvin nopeasti paljastuu, että täti on kirjailijan fani, jolla viiraa pahasti päässä. I love this movie ^_^




Mrs. Doubtfire. Tämä on niin hyvä ja hauska komedia! Avioliitto tulee päätökseen ja vaimo ei enää jaksa katsella exänsä naamaa. Ex-mies tekeytyy perheen sisäköksi naamioituen vanhemmaksi naiseksi. Motiivina saada viettää enemmän aikaa lastensa parissa. Tässäkin on Robin Williams ja roolisuoritus on ihan älyttömän hyvä! Leffa on antanut hyvät naurut :D




Ace Venturat menee kreisikomedian puolelle. Kakkososa on mun mielestä ykkösosaa parempi. Ace Ventura on sekopäinen lemmikkietsivä, joka joutuu kummallisiin tilanteisiin. Leffat on kyllä ihan älytöntä sekoilua ja siksikin hyviä. Jim Carrey on kyllä luotu koomikoksi.




Mies ja alaston ase leffasarja. Koko leffasarja on tosi hyvä. Kreisikomediaa nämäkin ja ihan parhaita sellaisia. Lyhykäisyydessään juoni kertoo Frank Derbinistä, poliisista joka käytännössä tunaroi ihan kaiken. Leslie Nielsenin tähdittämä leffasarja on komedioiden genressä ihan parhautta. Näihin ei voi kyllästyä koskaan! :D




Terminaattori 2. Toimintaleffa kertoo tulevaisuudesta saapuneesta kyborgista, joka saapuu suojelemaan nuorta poikaa nimeltä John. John olisi tärkeä pitää elossa tulevaisuutta ajatellen. En osaa selittää miksi, mutta tämä leffa on mulle jotenkin erityisen tärkeä.  En jaksa muistaa, kuinka monta kertaa olen tämänkin nähnyt. Elokuvan loppu on kauhean haikea. Muistan pienenä toivoneeni, ettei roboäijä hukuttautuisi sulaan metalliin, vaan jäisi hengaamaan Johnin kanssa. Niin haikeaa. Snif.




The Addams Family. Komedia tämäkin ja hyvin erikoinen. Leffa kertoo kummallisesta perheestä, jossa mm. perheen isukki keräilee kidutusvälineitä ja perheen äippä haaveilee kuolemasta :D En tiedä vetosiko tämä muhun niin paljon juonellisesti, mutta leffan outos ja eriskummalliset hahmot tekivät ilmeisestikin vaikutuksen ^_^

Kuvat postaukseen on  lainattu googlesta.


Löytyikö listasta teidän suosikkeja? Mikä oli sun lempparileffa ysäriltä?


perjantai 13. tammikuuta 2017

Minä ja mun tuunausharrastus


Mulla on jo ihan pienestä asti ollut sellainen sisäänrakennettu taipumus näpertää käsilläni kaikenlaista. Skidinä kävin aina koulun jälkeen askartelupajassa, jossa sai näpertää, askarella ja maalata kaikenlaista sydämensä kyllyydestä. Muistelen askartelupajaa suurella lämmöllä. Se olikin mun lapsuudessa ehkä ihan paras juttu ^_^ Jossain vaiheessa tuo harrastus jäi kun ikää tuli. Vanhemmalla iällä kuitenkin tuo vanha kipinä leimahti uudelleen liekkeihin. Tästä mun harrastuksesta (josta saan suuria kiksejä) on pitänyt tehdä postaus jo iät ja ajat sitten. Nämä postausideat jää aina toisinaan taka-alalle, muiden juttujen puskiessa etualalle. Mutta nyt vihdoin naputtelen tämän jutun ulos :)



Jossain vaiheessa mulla oli ihan hurja palo tehdä tuollaisia tuikkukippoja vanhoista lasipurkeista. Näitä tuli näperreltyä useampikin kappale. Tein näitä myös kavereille paljon ja omalla äidillänikin on yksi tuollainen saman tyyppinen tuikkukippo, joka on yllä olevassa kuvassa. Näitä on suhteellisen helppo tehdä vähäisistä materiaaleista. Tykkään käyttää tällaisissa jutuissa neutraaleja ja maanläheisiä sävyjä. Mullahan on ollut jo pidemmän aikaa "väriallergia" vaikka joskus vuosia sitten pukeuduin punaisiin pillifarkkuihin ja keltaiseen paitaan. En tunnista enää itsestäni sellaista värikästä Jusua ^_^
Harmaalla, mustalla ja valkoisella mennään nykyään aika paljon :)



Hieman vanha ja kolhuja saanut puu on materiaalina lähellä mun sydäntä. Kaikki rustiikkinen jotenkin vetoaa muhun todella paljon. Siinä on vain sitä jotain. Kun näin tuon vanhan lankunpätkän, sain heti idean tehdä siitä taulun. Maalasin pohjan ajan patinoiman näköiseksi harmaaksi ja maalasin siihen valkoisia tähtiä. Tähtisabluunan tein ilman muuta itse  ^_^ Tykkäsin lopputuloksesta tuolloin kovasti. Nykyään mulla on tähti-overdose. En jaksa enää yhtään mitään tähtijuttuja sisutuksessa. Taulun tekemisestä onkin jo aikaa tovi.




Kuormalavatuunaus on ehkä teille joillekin käsitteenä tuttu? Siihenkin mä hurahdin joskus aivan totaalisesti. Mun elämä oli pelkkää kuormalavaideointia jossain vaiheessa ^_^ Parvekkeelle tein kapean pöydän, jonka runkona toimi kaksi yhdistettyä kuormalavaa. lavojen päälle nakuttelin valkoisen puisen tason. Voila. Parvekepöytä valmis.

Kuormalavoista saa näppärä tehtyä mitä hienoimpia ja erikoisempia juttuja. Tarvitaan vain nokkeluutta ja viitseliäisyyttä. No joo, tarvitaan siinä hermojakin. Kuormalavasta saa tehtyä seinähyllyt helposti sahaamalla sen oikeasta kohtaa kahtia ja nakuttelemalla siihen pohjat tai tasot.
Omaan tekeleeseeni halusin tehdä vielä saranoilla toimivan luukun, joka toimitti tuikkukynttilöiden säilytyksen virkaa ^_^ Maalasin hyllyt tarkoituksella rosoisen näköiseksi. Mielestäni ihan onnistunut lopputulos. Hyllyt oikeasti näyttävät aika vanhoilta ja vuosia nähneiltä.




Vanhoista lasipulloistakin voi tehdä kivannäköisiä koriste-esineitä. Kuvan pullo oli siis alunperin kirkas. Tuunaus tapahtui siten, että levitin tummanruskeaa koristehiekkaa leivipaperin päälle. Tummanruskea oli ainoa laatuaan mitä talosta löytyi. Levitin pullon pintaan kauttaaltaan ihan perus erikeeperiä ja pyörittelin sitä hiekoitetun leivinpaperin päällä. Tummanruskea väri ei miellyttänyt, joten suihkuttelin sen hopealla spraymaalilla. Kromispray on muuten myös aivan überkiva maali. Sillä olen suhautellut yhden peilin kehyksetkin ^_^



Peileistä kun oli puhe... Sain kerran päähäni tehdä vanhaan peiliin uudistetut kehykset. Ei muuta kun liimaamaan pieniä kiviä! Voin kertoa, että tätä en tee enää koskaan. Oli niin aikaa vievää hommaa ja mahdotonta pipertämistä :D Yhden sivun tehtyäni, päässäni paukutti ajatus "Miksi, voi miksi mä ryhdyin tähän". Tein sen silti loppuun vaikka hermot paloi useasti. Lopputuloksena oli huomattavasti painavampi peili ja ihan kiva lopputuloskin. Peili nököttää nykyään makuuhuoneeni seinässä.






Paperinarustakin saa tehtyä vaikka mitä. Mä olen tehnyt siitä lampunvarjostimia. Sen voi tehdä valmiiseen runkoon tai jos oikein haluaa alusta asti tehdä niin sekin onnistuu. Mä tein kuvassa olevan pyöreän varjostimen kanaverkosta ja paperinarusta. Kanaverkon maalasin mustaksi, johon kieputtelin tummanharmaata paperinarua. Vanhanmallisella hehkulampulla valaisin heitti seinille ihan uskomattoman hienot ja tunnelmalliset varjojuovat ^_^ Tuo temppu ei jostain syystä toimi energiansäästölampuilla. Mistähän se johtuu? Tietääkö joku viisaampi?





Tiesittekö muuten, että Ikeakalusteiden tuunaus on ihan oma alalajinsa? Kaikki Ikeaan perehtyneet varmaan tietää nämä 5 euron lackpöydät? Mun mielestä ne on aika tylsiä sellaisenaan. Mietin jo, että heitänkö pois omani. Sain kuitenkin idean nakutella siihen uuden lankkupinnan. Mittasin ja sahasin oikean kokoiset lankut ja käsittelin ne rustiikkiseksi (kuinkas muuten ^_^) Naulasin lankut kiinni ja johan näytti pöytä erilaiselta. Iltalehdessä oli joskus juttu näistä Ikeatuunauksista ja tämä mun tuunaama pöytä oli siellä mukana. Harmitti, kun en löytänyt enää linkkiä tuohon juttuun. Löytyi se sittenkin.



Vanhojen huonekalujen maalaaminen on myös juttu mistä mä saan kiksejä. Oon maalannut tosi paljon vanhoja huonekaluja uuteen uskoon. Kuvan pikkulipasto suorastaan huusi mun nimeä :D
Tämän mä näin kirpparilla ja mulla tuli pakottava tarve ostaa se ja tehdä sille jotain. Originaali kuosi on mun mielestä aivan kamala. Hävetti ostaa tämä. Mietin, mitä myyjä ajattelee? Tykkäänkö oikeasti noin raisun näköisestä lipastosta :D  Lipasto sai hillitymmän ulkoasun mun käsittelyssä :)

Nykyään tämä tuunausharrastus on ollut jäähyllä. Syy on niinkin tylsä kuin ajanpuute. Aika ei vain aina riitä kaikkeen mitä haluaisi tehdä. Toisaalta mun vajaa 60 neliöinen kaksio on niin tumpattu täyteen tavaraa, että ei tänne enää mitään mahtuisikaan. Joskus vitsailin, että lienee vaihdettava suurempaan asuntoon vain siksi, että voisi hamstrata lisää tavaraa, mitä tuunata ^_^

Edit. Tämän postauksen jälkeen mä sain potkun persuksille ja tartuin dc-fix rullaan ja ehostin kylppärin allaskaappia puujäljitelmäkuosilla. Much better now ^_^  Hah. Vois tehdä postauksen dc-fixauksestakin :D


Tykkäättekö te tuunata vanhaa tavaraa uuteen uskoon?  Iskeekö rustiikkinen sisustustyyli?