torstai 27. huhtikuuta 2017

Madára Smart Antioxidants Fluid

Madára lanseerasi Suomessa tämän vuoden alusta Smart Antioxidants- linjan. Smart Antioxidants on suunnattu 30+ vuotiaille naisille ja miehille taistelemaan ikääntymisen ensimerkkejä vastaan. Sain itse maahantuojalta testiin Smart Antioxidants Fluidin, kosteusemulsion joka on suunnattu normaalista seka- ja rasvoittuvalle iholle. Tästä on olemassa myös täyteläisempi Smart Antioxidants Cream versio, joka on suunnattu kuivemmalle iholle.




Smart Antioxidants lupailee siis antaa kyytiä ikääntymisen ensimerkeille ja taistella vapaita radikaaleja vastaan antioksidanttiyhdisteellä. Kyseinen yhdiste käsittää tässä tapauksessa jäkälää, sammalta, saniaista ja poimulehteä. Smart Antioxidants lupailee myös palauttaa ihon täyteläisyyttä ja supistaa ihohuokosia.




Antioksidanttiyhdisteen lisäksi putelin sisällöstä löytyy paljon kosteutta sitovia humektantteja, kuten glyseriini, sodium PCA, xylitylglucoside ja hyaluronihappoa kahdessa eri muodossa. Incin alkupää koostuu, jojoba- ja oliiviöljystä sekä ruusuvedestä. Alkoholia on mukana, joten tämä ei ole alkon välttelijöille. Itse en tosin ole huomannut alkoholilla olevan mitään negatiivisia vaikutuksia ihooni, jos se on mukana voidekoostumuksessa. Alkoholilliset kasvovedet ovat silti edelleen itselläni pannassa :)




Mä ihastuin tähän fluidiin ihan siltä seisomalta kun ekan kerran kokeilin. Fluidin koostumus on tosiaan todella kevyttä ja Madáran lupaukset voiteen nopeasta ja täydellistä imeytymisestä pitävät omalla kohdallani täysin kutinsa. Smart Antioxidantsin tuoksu on erittäin mieto. Hieman sitrusmaiseen kallistuva, mutta jotenkin mun nenäni on aistivinaan tässä kevyttä anismaista tuoksua?

Fluidi on mukavan kevyttä ja ei jätä iholle juurikaan havaittavia tuotetuntuja. Iho tuntuu tosi hyvin kosteutetulta ja pehmeältä, jopa sileältä. Tämä näyttäisi toimivan omalla ihollani täydellisesti juuri nyt. Luulen, että talvella tämän hoitotehot eivät ihollani riittäisi. Tämä on just hyvä kevään ja kesän kosteustuote ^_^

Smart Antioxidants Fluidia voi ostaa esim. Hyvinvoinnin tavaratalosta hintaan  37,80€/ 50ml.



Oletteko jo ehtineet tutustua Smart Antioxidantsiin?








keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Elafonisi - Paratiisisaari synkällä menneisyydellä

Tänään aamulla kun heräsin, olin sen verran unenpöpperössä että en heti tiennyt missä olen. Luulin heränneeni hotellihuoneesta kunnes tajusin että kotonahan sitä ollaan. Tämä on varmaan aika tuttu tunne juuri reissusta palanneille? :) Kreetan matkasta olisi tarkoitus kirjoittaa ainakin muutama postaus. Mietin tuossa aiemmin, että karkottaakohan matkapostaukset lukijoita, mutta ainakin viime viikon Kreeta-aiheiset jutut olivat supersuosittuja mikä hieman yllätti. En uskalla sanoa missä tahdissa matkajuttuja tulee. Koen matkapostauksien kirjoittamisen hieman haastavaksi. Mutta ne tulevat kyllä. Ainakin kirjoitan Malemen kylästä, Haniasta ja Topolian rotkosta sekä Eloksen kylästä :)

Mutta uskomattoman kaunis Elafonisin saari on pyörinyt päässäni paluusta asti. Palan halusta jakaa teille saarella ottamani kuvat. Kerron samalla hieman saaren historiasta.  Elafonisille matkustettiin bussilla jossa oli mukana muita suomalaisia. Matka alkoi muiden osalta heti marinalla. "Paska reissu mutta tulipa tehtyä" kuului jostain penkiltä. Retkipäivänä lämpömittari näytti vaivaiset +13 ja vettä satoi tihkuttamalla. Sää ei tosiaan ollut tuona päivänä suosiollinen, mutta silti usealla kanssamatkustajalla oli kummallisen surkea asenne. Itse olin kovin innoissani ja katselin ihaillen Kreetan kauniita maisemia. En antanu kenkun sään pilata fiiliksiäni. Elafonisin päivää lukuunottamatta sää Kreetalla oli ihana. Parhaimmillaan +26 ja kirkas taivas. Voitte uskoa, että tämän hetkinen Suomen sää ei nappaa pätkääkään :D

Bussimatkan parasta antia oli ehdottomasti suomenruotsalainen retkiopas. Hänen suomenkielensä oli oikein mallikasta ja ymmärrettävää, mutta huvitusta aiheuttivat hänen erikoiset sanavalinnat. Matkan aikana hän mm. kertoi että vuorilla nähtävät vuohet eivät ole niitä vaikeasti nähtäviä ja harvinaisia Kri-Kri vuohia, vaan... (tässä kohtaa opas mietti sanaa) .... Vaan ne ovat ihan standardivuohia. Jaksoin hymyillä tälle sanavalinnalle koko matkan :D Standardivuohet olivat siis ihan tavallisia vuohia ^_^ Hän kertoi myös että Kreetalla kasvatetut banaanit ovat pienempiä kuin importoidut banaanit (eli maahantuodut banaanit) :) Opas oli hurjan symppis tyyppi. Sellainen hassu säheltäjä joka oli jatkuvasti ihan hukassa asioiden kanssa, mutta jotenkin silti selviytyi kaikesta ^_^

Sateisen ja pilvisen päivän vuoksi kuvat eivät anna itsestään sitä parasta. Aurinkoisena päivänä kuvat olisivat varmasti olleet vielä kauniimpia.


Näissä maisemissa kelpaa viettää aurinkoinen rantapäivä <3

Rantaviiva on uskomaton!

Elafonisin vesi on täysin kristallinkirkasta rannalla ja muuten meri säihkyy kaikissa sinisen ja turkoosin väreissä. Rantahiekan ruusunpunainen väri tulee näkinkengistä. Punaisesta sävystä on olemassa myös tarina, että se johtuisi taannoin saarella kuolleiden kreetalaisten verestä. Kerron tästä tarkemmin postauksen edetessä.



Matka Elafonisille alkoi Kreetan pohjois-osasta Malemesta, melko läheltä Hanian kaupunkia.

Ilmakuva Elafonisista. Kuva: k-travel.eu

Ylläolevasta kuvasta näkee hyvin alueen kauneuden kokonaisuudessaan. Tuo pieni, ohut kaistale on toisinaan jalan kuljettavissa ja merivesistä riippuen saarelle voi myös kahlata. Tästä syystä kuulee usein puhuttavan "kahluusaaresta" :) Itse kävelin saarelle, koska merivesi oli nyt matalalla.  Kulkureitti Elafonisille on siitä jännä, että se muuttaa muotoaan vuosittain. Elafonisin ranta on rankattu yhdeksi maailman kauneimmista rannoista.




Vesi on uskomattoman kirkasta.




Huhtikuussa 1824 Osmanisotilaat valloittivat Kreetan saarta ja sadoittain kreetalaisia kahlasi Elafonisin saarelle pakoon sotilaita. Osmanisotilaat eivät tuolloin tienneet, että saarelle on mahdollista päästä kahlaamalla. Tarinan mukaan kreetalainen muuli kahlasi saarelle tuttua reittiä pitkin ja näin paljasti sotilaille kahlausmahdollisuuden. Tämä johti siihen, että pääsiäissunnuntaina sotilaat hyökkäsivät saarelle ja verilöylyssä surmattiin 600 naista ja lasta, sekä 40 kreetalaista sotilasta. Elafonisin kauneus on raju kontrasti saaren historialle, joka ei ole niinkään kaunis. Edellä mainitsin saaren ruusunpunaisesta hiekasta, joka johtuisi saarella kuolleiden verestä. Tässä selitys tuolle legendalle. Mielenkiintoinen, joskin kauhea historia tällä saarella. Kerrotaan, että verilöylystä selvisi hengissä vain 4 kreetalaista.



Se oli takkikeli kuulkaas! :D

Elafonisin asukki ^_^




Kuvassa taustalla näkyy Kreetan saari.

Elafonisi on luonnonsuojelukohde ja sieltä ei saa sakkojen uhalla viedä mitään luontoon kuuluvaa pois. Rannalla on myös usein saksalaisia turisteja asuntovaunuilla leirityneenä, joka sekin on laitonta. Sitä tehdään silti sakkojenkin uhalla. Elafonisin ainutlaatuinen luonto on kärsinyt turismista. Saarella on erittäin haavoittuvainen ekosysteemi joka kärsii ihmisten roskaamisesta ja kasvien tuhoamisesta. Saarella voi tavata myös erittäin harvinaista munkkihyljettä ja muita erityisiä lajeja, joita ei esiinny muualla Kreetalla.

Sellainen tarina tällä saarella. Tällä kertaa sää ei suosinut mutta olen päättänyt, että palaan Kreetalle uudelleen ja tällä kertaa haluan majoittautua tälle alueelle. Haluan fiilistellä tätä paikkaa vielä uudelleen ja ajan kanssa. Mulla jäi osa sydäntä Elafonisille <3 Jos teillä on suunnitelmia matkata Kreetalle, käykää Elafonisilla. Mä lupaan ja takaan teille, että ihastutte maisemiin täydestä sydämestä! :)


Oletteko käyneet Elafonisilla?


Biosolis - After sunia luonnonkosmelta

Palasin alkuviikosta Suomeen takaisin aurinkoiselta Kreetalta. Paluupäivänä Suomessa olikin ihan nätti sää, joskin turhan viileä. Seuraavana päivänä sää näyttäytyikin kovin tuttuna. Samaa harmaata räntä- ja lumisadetta. Ei keväästä tietoakaan. Tää on niin tätä tuttua täällä Suomessa :D

Kreetalla aurinko kerkesi viikon aikana päivettämään ihoa varsin mukavasti. Ahkerasta aurinkosuojan käytöstä huolimatta, iho hieman punoitti pidempien auringossa vietettyjen hetkien jälkeen. Okei, ihan aina en muistanut lotrata aurinkovoiteella ja Kreetalla on tähän aikaan vuodesta jo UV-indeksi aika korkea. Mutta en varsinaisesti onneksi palanut. Olivia Kleinin aloepohjainen vartaloemulsio oli siis Kreetalla mukana toimittamassa after sunin virkaa ja toimikin siinä oikein hyvin. Punoitukset laskivat seuraavaan päivään mennessä ja kosteuttikin juuri sopivasti auringon raastamaa ihoa. Kotiin palattuani korkkasin samantien pr-lähetyksen mukana tulleen after sun voiteen. Sille olikin juuri nyt hyvä testailu hetki :)

Kyseessä on Biosolis ja se on ecocert-sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Biosolis on alkuperältään belgialaista. After sun tuotteen lisäksi Biosolisilta löytyy tietysti myös ihan varsinaisia aurinkosuojatuotteita.



Biosolis After Sun Milk (13,80€/ 150ml) on nimensä mukaisesti koostumukseltaan kevyttä. Ainakin itse miellä aina "milk" tyyppiset koostumukset tavallista voidekoostumusta kevyemmäksi. Kevyt koostumus onkin after sun tuotteessa mielestäni kiva juttu. Kuka muka jaksaa auringossa vietettyjen hetkien jälkeen laittaa iholleen paksua jankkia?  Biosoliksen tuoksu on tosi mieto, ehkä hieman mausteinen? Tuoksun tuntee iholla levitysvaiheessa, mutta noin viiden minuutin jälkeen en aisti tuoksua ihollani enää lainkaan.




Olen varsinkin after sunien suhteen tosi nirso. Tykkään että aloe vera on heti incin kärjessä, eikä esim jossain joukon hännillä. Biosolis onkin hieman poikkeuksellinen after sun tuote, että se on käytännössä vedetön ja tuote on rakennettu aloe veran pohjalle. Sheavoi ja arganöljy tulevat listalla seuraavana. Koostumuksessa on mukana myös rauhoittavista ominaisuuksistaan tunnetut kehäkukkauute ja bisabolol. Ja bonuksena porkkanauute jolta voisi odottaa jonkinlaisa rusketusta syventäviä efektejä ;)

Inci on siis varsin tehokkaan kuuloinen. Biosolis hulahtaa ihoon mukavan nopeasti jättäen kevyen samettisen pinnan. Levittämisen jälkeen ei siis tarvitse hyppelehtiä ilkosillaan ja odotella tuotteen imeytymistä vaan vaatteet voi oikeasti heittää niskaan samaan tien. Biosolis siis ihastutti. Tätä tykkäisin käyttää muutenkin kuin after sunina :)

Täällä Suomessa kun ikkunasta katsoo ulos, voi nopeasti todeta että after sun tuotteiden haalintaan ei ehkä vielä ole kiirettä. Mutta ehkä se kesä vielä tulee, tai jos ensin alkaisi edes se kunnon kevät  ^_^

Postauksessa on linkki  maahantuojan verkkokauppaan, mutta Biosolista löytyy myös ainakin sokoksilta.


Miten te hoidatte ihoa auringonoton jälkeen?





perjantai 21. huhtikuuta 2017

Kreetalaisia hiusjuttuja ja Vita Liberataa Rulalle

Maltoin taas hetkeksi istahtaa kirjoittamaan. On jotenkin ollut sellainen fiilis, etten jaksaisi yhtään haaskata ainutlaatuista loma-aikaa läppärin tuijottamiseen. Mutta tänään tuli kirjoitusfiilis :)





Kävin eilen tutustumassa Haniaan. Kirjoitan myöhemmin Haniasta enemmän fiiliksiä, mutta näin äkkiseltään sanoisin että olihan se erittäin viihtyisä paikka. Rannalla tosiaan tuuli niin lujaa, että tukka meinasi irrota päästä :D Mutta muistattehan vielä Rulan? Kävin häntä eilen illalla moikkaamassa täällä Malemessa.

Kerroin Rulalle, että kirjoitin jo postauksen missä hänetkin mainitaan. Rula tuumasi postauksen kuvasta, että kylläpä on huono kuva hänestä. No ei kyllä ollut mun mielestä :) Selitin myös hänelle suurpiirteisesti mitä tekstissä on. Kehotin kokeilemaan googlen kääntäjää, mutta kyllähän se tiedetään minkälaista siansaksaa sillä saa käännökseksi :D




Rulan kanssa tuli puheeksi myös rusketus. Hän valitteli, että tuntee olevansa kovin kalpea ja hänellä ei ole tarpeeksi aikaa makoilla auringossa. Itseruskettavat tuli luonnollisesti heti seuraavaksi puheenaiheeksi. Monen muun tapaan myös Rula moitti, että ne haisee aina niin pahalle että niitä ei vaan jaksa käyttää. Tuli heti mieleen mainita Vita Liberatasta hänelle. Kerroin Vita Liberatan ominaisuuksista ja korostin tuotteen ainutlaatuista ominaisuutta, juuri sitä hajuttomuutta. No eihän se ihan täysin hajuton ole, mutta melkein. Vita Liberatasta hän ei ollut koskaan kuullutkaan, eikä sitä varmaan täällä missään ehkä myydäkään. Mutta Rula innostui ja vakuuttui puheistani siinä määrin, että hän aikoo tilata sitä netistä :) Tällä kertaa Rula tajusi myös hyödyntää tilaisuutta mainostaa suomalaisille ravintolaansa :D Hän lykkäsi mulle ravintolan käyntikortin käteen ja hymyillen tuumasi, että olisipa kiva jos blogissa mainitsen ravintolan nimen. No mikä ettei. Mythos on paikan nimi ja se sijaitsee Malemessa alakylän rannan läheisyydessä. Jos joskus päädytte Kreetalle Malemeen, niin lämpimästi suosittelen kyseistä ravintolaa. Siellä on todella ystävällistä palvelua ja muutenkin paikka on viihtyisä ^_^





Paikallinen hoitoainekin on testattu. Valitsin Herbolive merkkisen hoitsikan. Inci vaikutti simppeliltä mutta toimivalta. Hoitsikan tuoksu on ihan  ok. Vähän sellainen perus palasaippuamainen. Voisin käyttää sanaa "dovemainen" :) Koostumus oli yllättävän lirumaista ja ekalla käyttökerralla truuttasin vahingossa hoitoainetta aika valtavan määrän kämmenelle. Herboliven hoitsikka levittyi hiuksiin näppärästi ja huuhtoutui helposti. Ja kyllä. Se teki mitä halusin. Selvitti hiukset oikein ansiokkaasti ja kuivauksen jälkeen hiukset tuntui tosi pehmeältä. Siis mä voisin ostaa tätä jatkossakin mutta vähän epäilen, että tätä ei varmaan Suomesta löydy.


Hoitoaineen inci.


Poikaystäväni lähti matkaseuralaiseksi tänne Kreetalle. Sain häneltä luvan käyttää postauksessa hänen lempinimeään, Jake :) Jakella on samantyyppinen ponnaritukka kuin mulla ja hän valitteli että hiukset on aivan mahdottomassa takussa koko ajan. Kokeiltiin hänen hiuksiin Aphrodite merkkistä hiusseerumia. Tämä on siis hiuksiin jätettävä tuote. Putelissa on maininta "97,3 % natural content" eli melkein luonnonkosmetiikkaa, mutta ei ihan ;)

Jake kehui hiusseerumin erittäin hyväksi. Kuulemma selvittää hyvin ja tekee hiuksista tosi pehmeät. Ei tee hiuksista lähmäisiä tai likaisen tuntuisia. Jake aikoo ostaa toisenkin tuubin - Tai siis ostikin jo :D. Eli ilmeisesti hiusseerumi toimii ainakin hänen päässään. Hiusseerumi tuoksuu "kermaiselle". Tosi mieto ja neutraali tuoksu.
 

Hiusseerumin inci.

Fa ^_^

Kreetalla on joka paikassa tyrkyllä kaikenlaista kookoskivaa niin paljon, että mulla menee ihan pasmat sekaisin. On kookoshoitsikkaa, suihkugeeliä, shampoota, suklaata ja vaikka mitä. Ja varmaan miljoonalta eri brändiltä! Tekisi mieli ostaa vaikka mitä, mutta ei ne mahtuisi mitenkään matkalaukkuun. Pitäisi ostaa toinen matkalaukku kookostuotteille :D

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Kreetan ihanat naiset ja matkakosmea

Istahdin hetkeksi hotellihuoneen sängylle kirjoittamaan. Kirjoittaminen on vaikeaa, mulla on jostain syystä kämmenet tosi kipeät. Niitä kolottaa, niinkuin olisin seissyt käsien varassa ylösalaisin. Kummallista.


It's so quiet here. For now.

Kreetan rannalla :)



Olen siis asettautunut  Maleme nimiseen pieneen kylään Kreetan saarella. Eilen tuli hieman tutkailtua, että minkälaista täällä onkaan. Täällä ei ole nyt mitkään lomailuryysikset päällä, vaan täällä on aika hiljaista. Oikeastaan ihan kiva. Tunnelma on jännä.

Olen kova höpöttelemään ihmisten kanssa ulkomailla. Rakastan jaaritella asioista ja esimerkiksi maiden välisistä kulttuurieroista. Tutustuin eilen kahteen kreetalaiseen naiseen, Rulaan ja Amaliaan. Molemmat ovat tarjoilijoita, joskin eri ravintoloissa.


Rula on mahtava nainen :)


Rula pökerrytti minut heti kättelyssä järkyttävän kauniilla ulkomuodollaan. Rulan luonne oli myös aivan mahtava. Ihanan eläväinen ja huumorintajuinen nainen. Rula tuli heti mielellään kanssani kuvaan, kun kerroin että olen suomalainen kosmetiikkabloggaaja. Jaksettiin siinä pohtia myös kosmetiikan ainesosia ja kosmea ylipäätänsä. Kuinkas muuten :D
Pääsiäinen on Kreikassa iso juttu (onhan tämä syvästi uskonnollinen maa) ja kerroin Rulalle, että Suomessa on sellainen tapa, että lapset pukeutuvat noidiksi ja käyvät trullittelemassa. Täällä Kreetalla ei kuulemma sellaista tehdä. Rulan oli tosi vaikea ymmärtää, että mistä ihmeessä siinä trullittelussa on oikein kyse. Keksin sitten verrata, että sitä voisi rinnastaa hieman Halloween tyyppiseksi jutuksi. Me tultiin Rulan kanssa niin hyvin juttuun, että järkevää kuvaa ei meinannut saada otetuksi kun naurettiin vain. Tiedättekö sen tunteen, kun jonkun ihmisen kanssa vaan kolahtaa kemiat ihan täysin nappiin. Näin se meni Rulalla ja mulla :) Pitää käydä vielä häntä moikkaamassa ja hömpöttämässä :D


Amalia oli myös ihastuttava ^_^


Myöhemmin täällä Malemessa tutustuin Amalia nimiseen naiseen. Hänkin ihastutti. Amalian kanssa me ei sinänsä hömpötetty ja naureskeltu, vaan pohdittiin syntyjä syviä ja mietittiin isoja asioita. Oli tosi mukava kuunnella häntä, kun hän avasi mulle kreetalaista meininkiä ja miten täällä ollaan ja mennään. Kreetalaiset ovat aivan uskomattoman sydämellisiä ja ystävällisiä ihmisiä. Suomesta tällaista sielukkuutta on jokseenkin turha hakea. Harmi

Myöhemmin Amalian 2 siskoa tulivat myös moikkaamaan siihen ja myös heihin oli mukava tutustua. Ja kas vain, siskot olivat myös supermukavia. Sitten paikalle pamahti vielä Amalian äiti. Siinä vasta olikin mamma! Tiedättekö oikein sellainen suvun patriarkka. Voimakastahtoinen nainen, joka pelkällä läsnäolollaan osaa viestittää että hänen sanansa on laki :D Vaivaa tosi paljon, kun en muista Amalian äidin nimeä. Olen pistänyt merkille, että täällä nimet ovat joko ihan yksinkertaisia ja helppoja muistaa tai sitten monimutkaisen kuuloisia ja vaikeasti muistettavia. Amalian seurassa olleen 4-vuotiaan pikkupojan nimikin oli niin vaikea, että kysyin sata kertaa "what was he's name again?" :D Kyseinen pikkupoika oli aivan ihastuttava. Hän muistutti mua kun olin samanikäinen. Hän oli ihan mun näköinen :) Tässäpä ensimmäisiä fiiliksiä ekalta lomapäivältä. Mä en ole kerinnyt tehdä ja kokea vielä oikeasti paljon mitään, mutta silti mun sydän on pakahtunut Kreetasta nyt jo. Musta tuntuu, kuin olisin palannut kotiin. Jos uudelleensyntyminen on totta, mä olen ihan varma että edellisessä elämässä olen ollut kreikkalainen.


Ja sitten kosmetiikan nälkäisille vähän jotain ^_^ Mukaan lähteneet kosmet ovat kaikki blogin kautta saatuja.


Näillä mennään.



Aloedermalin aurinkovoide lähti mukaan Kreetalle. Aloedermal on ihan parasta arskavoide-genrestä. Tässä on kemialliset UV-filtterit ja iholle jäävä tuntu on täysin perfecto. Ei mitään lähmäisyyksiä tai muitakaan epämiellyttäviä tuntuja. Vain pehmeä ja hyvin kosteutetun tuntuinen iho. Mediaseksikäs hyaluronihappo on ängetty mukaan Aloedermalin koostumukseen ;)

Urtekramin shampoo-uutukainen Morning Haze-sarjasta pitää pehkoni puhtaana. Ja mä unohdin tietysti hoitsikan kotiin tyystin. Toisaalta jes, eli mun on pakko ostaa täältä hoitsikka. Jos vaikka löytys jotain jännää ja maata mullistavaa :D

Mietin myös kuumeisesti, että mitä ihmettä nappaisin mukaan after sun- tuotteeksi. Mulla kun ei ollut kotona mitään järkevää sellaista. Tai oli jotain ikivanhoja, mutta koska mä oon incikranttu niin mikään ei tuntunut kelpaavan. Sitten se välähti. Olivia Kleinithan ovat aloe vera- pohjaisia tuotteita. Siispä OK:n body lotion pääsi matkalle mukaan. Se onkin mahtituote. Imeytyy nopsaa ja toimii niinkuin pitääkin.

Nurmen tanning oil pitäisi myös testailla matkan aikana. Nurme on monille tuttua virolaista luonnonkosmea. Täyttä öljyä siis, jossa on mukana porkkanaöljyä. Katsotaan miten tää toimii ja mitä se tekee. Kirjoitan mahdollisesti Nurmen tuotteesta tarkempaa pohdintaa vielä.

Luonnonkosme Kivviltä tuli otettua mukaan hyväksi todettu mieto geeliputsari. Pienessä pullossa oleva litku on kasvovettä ja tarkalleen ottaen Naturativin sellaista. Kosteusvoiteeksi otin mukaan Laveran for menin. Ihan sitä syystä, että siinä on aloe incissä toisena ja järkeilin, että se vois olla hyvä vaihtoehto auringon raastamalle iholle. Ja mä unohdin seerumit ja sy-voiteet kotiin! No voi ei :D Haha.. Kyllähän tässä nyt viikon pärjää ilmankin, mutta silti ennenkuulumatonta. Olen kosmen suhteen yleensä niin tarkka ja huolellinen. Mä unohdin myös kaikki shortsit ja uikkarit kotiin :D  Eli mulla on ollut oikein kunnon aivokooma päällä laukkua pakatessa ^_^

Kuvaan pääsi mukaan kreetalainen öttiäinen :)



Calvin Kleinin tämän vuoden lanseeraus Eternity Summer tuoksahtelee ihollani tällä reissulla. Mä en muista tämän tuoksunuotteja. Ainakin tässä oli kookosvesi yhtenä nuottina. Tämä on aivan mahtava tuoksu, johon oon ihastunut. Maskuliininen ja hieman "tummahko" tuoksu. Mä oon tätä tuoksua miettinyt ja mä saan tästä jonkun tuoksumuiston, mutta en ole viikkojenkaan aikana keksinyt mikä se on, mihin tämän yhdistän. Palaan tähänkin mahtituoksuun ehkäpä vielä tarkemmin.

Pahoittelut kuvien vähyydestä. Täällä on niin uskomattoman kehno nettiyhteys, että menee ikä ja terveys (ja mielenterveys). Vähemmillä kuvilla mä voin ehkä saada jopa tämän postauksen tuutattua ulos. Mun teki mieli jo tänä aamuna heittää läppäri uima-altaaseen, kun en meinannut millään saada postausta julkaistua. Ai miten niin mulla on huonot hermot ^_^ Ja pahoittelen myös kun kommentteihin vastaaminen on olematonta. Sekin on nettiyhteydestä johtuen ihan megavaikeaa juuri nyt.


Onko Kreeta teille tuttu paikka?

Kesäfiiliksiä Kreetalla

Maisemat ovat kohdallaan <3


Saavuin Kreetalle maanantaina. Täällähän on virallisesti vasta kevät, mutta näin suomalaisen näkökulmasta tuntuu että on kesä ihan täysillä käynnissä. Lämmintä piisaa ja aurinkoa myös. Suomen säällä on tuntunut olevan vaikeuksia päättää, että olisko kevät vai talvi vai jotain siltä väliltä. Netti yhteys on tottakai aivan uskomattoman vaikea täällä joten tämän viikon osalta varmaan tulee nahkeasti postauksia blogiin. Mulla olis kyllä niin paljon ajatuksia ja aiheita tekstin kirjottamiseen mutta ei oikein huvita nyt möllöttää läppäriä muutenkaan. Täällä on kyllä hurjan kaunis luonto, sielu lepää näissä maisemissa. Laitan blogiin kuvaryöppyä kunhan jaksan purkaa muistikorttia. Mutta joo tässä snadi tilannepäivitys :)

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Vita Liberata - Brunaa kevääseen

Se alkaa taas pikkuhiljaa olla se kausi, kun itseruskettavat kaivetaan kaapista. Olen itse tosi laiska käyttämään itseruskettavia. Koen niiden käytön työlääksi ja eipä ne kovin hyvällekkään tuoksu. Itseruskettavien löyhkä on itseasiassa aika kammottava. Ja aina saa jännätä, että onko tulos hieman seepramainen. Varmaan jokainen on joskus kokenut näitä itseruskettavatraumoja :D

Viime vuonna kuitenkin testailin paljon kehuttua ja ylistettyä Vita Liberataa. Kyseessä oli pHenomenal Mousse ja sehän oli ihan hurjan hyvää tavaraa. Ei sitä tosiaan ole turhaan kehuttu. Sain tuolloin maahantuojalta myös toisenkin Vita Liberatan tuotteen. Tämä toinenkin itseruskettava vakuutti ja siitä juttua tässä postauksessa. Tästä teki mieli kirjoittaa jo aiemmin, mutta ehkä ajankohta on nyt otollisempi :)





Kyseessä on Fabulous Self Tanning Gradual Lotion. Voide lupailee kehittää iholle päivetyksen 4-8 tunnin kuluessa. Samalla se lupaa kosteuttaa ihoa hurjat 72 tuntia ja lupaa samalla "zero smell" eli sitä ällöä itseruskettavan tuoksua ei pitäisi olla aistittavissa.




Vita Liberatan "itsarissa" on monta juttua mistä tykkäilen. Koostumus on todella kevyttä ja kuvailisin sitä geelivoidemaiseksi. Se on riittoisaa ja pieni määrä tuotetta levittyy melko suurelle ihoalueelle. Tämä imeytyy ihoon nopeasti ja jättää täydellisen tunnun iholle. Eli toisin sanoen, tuntuu kuin iholle ei olisi laittanu oikeastaan mitään. Ei tahmeaa tai liukasta pintaa ja vaatteet voi pukea pikaisesti päälle. Sellainen tahmea pahanhajuinen itsari on pahin painajainen, Vita Liberata on tuollaisen täydellinen vastakohta.

Myös inci on varsin mukavaa luettavaa. Se alkaa Aloe veralla kun toisena on DHA, eli se ruskettavan tuloksen tekevä ainesosa. DHA on myös syypää, joka aiheuttaa itseruskettavissa sen ei-tykätyn tuoksun.  Puteli on hörpännyt myös glyseriiniä, pantenolia, karitevoita ja hyaluronihappoa. Myös liuta erilaisia kasviuutteita löytyy listasta. Vita Liberata ei ole luonnonkosmetiikkaa, mutta voisi sanoa että hyvin lähellä ollaan :) Tämä on myös parabeeniton ja hajusteeton. Voiteessa on aistittavissa vain juuri ja juuri raaka-aineiden ominaistuoksut. Kuvailin tuoksua ehkäpä pähkinäiseksi. Mutta tosiaan tuoksu on niin mieto, että sen hädin tuskin aistii.

Vaikka DHA on tässä pelottavankin korkealla incissä, ei tällä silti tarvitse pelätä mitään yön mustaa lopputulosta. Yhdellä levityskerralla saa yllättävän miedon tuloksen. Huomasin eron kyllä omalla silmällä, mutta kuvaa varten levitin tätä kahdesti. En saanut millään vangittua kameraan yhden levityskerran tulosta. Ehkä oli huono valaistus ja kuvaajassa vika. Olen aina kokenut itseruskettavien kuvaamisen haastavaksi. Tulos harvoin näkyy kuvassa niin realistisena kuin haluaisin :)


Vasemmassa jalassa levitetty kaksi kerrosta Vita Liberataa.

Olin itse kovin tyytyväinen tuohon lopputulokseen. Onnistuin välttämään epätasaisen lopputuloksen ja sävy on ainakin omaan silmääni tosi luonnollinen. Ei liian keltainen tai oranssi. Tässä on tosiaan se Odour Remove- teknologia joka lupaa pitää aisoissa sen pahan tuoksun. 2 tunnin jälkeen levityksestä iholla ei tosiaan ole havaittavissa oikeastaan mitään tuoksua. Ainakin omien kokemuksieni mukaan muilla tuotteilla kahdessa tunnissa on jo havaittavissa aika karmeat tuoksahdukset. Se iholla muodostuva tuoksuhan muuten riippuu tosi paljon käyttäjästä ja siitä miten oma iho reagoi :) Joillakin voi itseruskettavat haista enemmän ja joillakin vähemmän. Hassua.





Kuten pHenomenal Moussen postauksessakin totesin, myös tämän kohdalla näyttäisi tuo hajuttomuuden lupaus pitävän aika hyvin kutinsa. Noin 8 tunnin kohdalla ei ole havaittavissa mitään voimakkaita tuoksuja, mutta jos nenän laittaa ihan iholle, voi aistia hyvin miedon DHA:n tuoksun. Mutta sanoisin sen kyllä olevan todella huomaamaton. Tämäkin tietysti vaihtelee ihokohtaisesti.

Yhteenveto: Jos tykkäät todella keveistä voidekoostumuksista, etkä välitä tyypillisestä itseruskettavan hajusta, suosittelen kokeilemaan Vita Liberataa. Suosittelen myös niille joille on jäänyt traumoja halloweenkurpitsan värisestä lopputuloksesta. Vita Liberatalla on vaikea epäonnistua :) Vita Liberatan tuotteet ovat itseruskettavien genressä ainoita laatuaan, joita jopa minäkin jaksan käyttää useammin kuin kerran.

Vita Liberatan sivuilla tälle on ilmoitettu hinnaksi 23,90€/ 200ml ja kaikki jälleenmyyjät näkee täältä.



Mikä on teidän mielestänne paras itseruskettava?

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Avara Luonto

Katsotteko te Avara Luontoa? Mä olen katsonut sitä aina. Siis ihan aina. Niin kauan kun mä muistan mä olen rakastanut katsoa tuota luonnon juttuihin perustuvaa dokkaria. Mulle tuli suuri halu kirjoittaa tästä aiheesta. Tämä ohjelma on mulle jotenkin tosi tärkeä. Olen sitä katsonut lapsena ja katson sitä edelleen vanhempanakin. Tässä on ohjelma mihin ei ilmeisesti koskaan kyllästy ^_^





Avara Luonto antaa mulle jonkin selittämättömän hyvän olon ja rentoutuneen tunteen. Aina kun katsoo tätä ohjelmaa tulee jotenkin kiva olo. Sitä vain uppoutuu kertojan ääneen ja katsoo niitä mahtavia maisemia ja eläinten mielenkiintoisia touhuamisia. Kertojalla on suuresti mulle merkitystä. Mun lemppari on se eräs miesääni jolla on jotekinkin erityisen rauhoittava ja suorastaan hypnoottinen ääni. Jotkut teistä ehkä tietävät mitä tarkoitan. Mulle se tietty Avara Luonnon kertojan  ääni on ainoa oikea. Piti oikein googlettaa, että kuka hän onkaan. Jarmo Heikkinen siis :)  Avara Luontoa onkin tullut jo vuodesta 84 asti!

Joskus kun on vaikea saada unen päästä kiinni, olen laittanut Avara Luonnon pyörimään taustalle. Heikkinen selittää rauhallisella äänellä kuinka se lihansyöjäkasvi onnistuu saaliinsa saamaankaan. Avara Luonnossa on vaan sitä jotakin. Rakastan tätä ohjelmaa.

Katsoin toissapäivänä ja taas eilen Avara Luontoa yle-areenasta ennen nukkumaan menoa ja mulla heräsi tosi paljon ajatuksia. Mä en ymmärrä koko ohjelmaa. Miten kummassa se kaikki ohjelmassa tapahtuva hässäkkä oikein kuvataan?


No vähänkö hän on suloinen ^_^


Paras juttu mitä tulee mieleen on seuraava; Kertoja sanoo, että mangustit ovat tarkkoja eläimiä ja niiden pesään eivät tunkeilijat pääse. Samalla vedetään vilkasta kamera-ajoa siellä mangustien pesässä. What? Jos sinne pesään ei päästetä ulkopuolisia, niin miten siellä voi hoonata joku kamera ees sun taas ihan joka nurkalla. Tässä kohtaa tän ukkelin pää ei tajua taas mitään. :D Eikö supertarkat mangustit muka huomaa mitään?  Mä en muutenkaan tajua paljon mitään siitä, että miten ne kaikki mahtavat otokset ja kameroiden kuvakulmat sun muut on toteutettu? Hämmentävää. Näitä kuvaustekniikoita mä olen jaksanut ihmetellä aina ja ihmettelen edelleen. Olispa kiva joku sellainen behind the scenes- jakso missä vähän valotetaan katsojalle miten se homma tapahtuu.

Myös ötökkäjaksot ovat hurjan mielenkiintoisia, vaikkakin vähän ällöjä. Hauska päästä "läheltä" seuraamaan miten muurahaisten päivät kuluu :D Tai miten toukasta tulee lopulta nätti perhonen. Tai millaista on meininki mehiläispesässä. Ja yksi jakso oli ihan tosi mielenkiintoinen, syvänmeren kaloista. Olivat niin kummallisen näköisiä, etteivät ne näyttäneet edes olevan tästä maailmasta!



Näitä kohtauksia mä jännitän aina. Toivon sormet ja varpaat ristissä, että saalis pääsee pakoon :D


Eilisen jakson jälkeen mulle tuli taas paha mieli. Aina toisinaan mä joudun jännäämään kuinka saaliin käy kun pedot on kimpussa. Kyseisessä jaksossa oli sitä meininkiä liikaa ja poloiset jäivät pedon armoille. Tuli semmonen fiilis, että hei en tykkää tällaisesta Avara Luonnosta. Ja voi vitsi .. Mikä se olikaan... Zabrov-saaren pingviinit (?) Vähänkö niillä on vaikeaa siellä kuvankauniilla saarella. Äiti ja isukki käy vuoron perään jäätävissä tyrkyissä hakemassa ruokaa poikasilleen ja osa vanhemmista palaa rannalle ihan verisinä koska tyrskyt on paiskonu pingu parkoja pitkin kallioiden seinämiä. Ääh, ja sitten oli turhan pitkä kohtaus siitä miten merileguaanien poikaset joutui käärmeiden saaliiksi.  Ja tiesittekö muuten, että Joulusaarella on ollut taskurapujen kukoistava paratiisi. Kunnes ihminen kävi siellä ja vei mukanaan vaeltajamuurahaisen ja nyt rapuparat ovat ihan pulassa. Saksiniekat eivät osaa puolustautua äkäisiä muurahaisia vastaan.


Pingviinit ovat hassuja taapertajia ^_^


Tuo oli siis sitä ei niin rentouttavaa ja ei hyvänmielen tuomaa Avaraa. Silti enimmäkseen Avarasta jää aina tosi hyvä fiilis.  Rakastan katsella Avaraa missä näytetään apinavauvoja jotka taapertavat ensiaskeleita ja tiikerivauvoja jotka mouruavat ensi kertaa. Avara luonnon kautta on tullut myös järjetön himo päästä käymään joskus Afrikassa. Ja mä aion sen vielä joskus toteuttaa. Eläimet, luonto ja sen monimuotoisuus aiheuttaa mussa kananliha-fiilistä ja vähän enemmän. Saan sisäisiä väristyksiä tästä kaikesta mitä maailmassa on. Miten hienoa (ja ehkä hermoja raastavaa?) olisikaan olla luontokuvaaja ^_^


Kuvituskuvat googlesta. 



Oikein mukavaa pääsiäistä kaikille :) <3





keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Académie - Filleri-ihastus

Mä olen tosi laiska innostumaan pr-lähetyksien pienistä näytepakkauksista. Niissä kun on usein huonosti edes esitelty mitä ne on ja tykkään mieluummin hypistellä täysikokoisia tuotteita :D Kuitenkin olen ihan superisti tykästynyt ja vakuuttunut Académien tuotteiden maailmanmahtavuudesta ja näin ollen päädyin poikkeuksellisesti hypistelemään pieniä näytetuubeja tarkemmin.



Kuva: Rohdos-ala.



Kyseessä on Académien Comblement Rides Express, täsmävoide rypyille. Tuotteesta sanotaan Rohdos-alan sivuilla näin:

"Silottava Académie-tehovoide täyttää, silottaa ja häivyttää ryppyjä ja juonteita. Se ehkäisee ryppyjen ja juonteiden syvenemistä stimuloimalla solujen uusiutumista. Todellinen supertuote myös silmän- ja huultenympäryksille sekä meikinalusvoiteeksi koko kasvoille. Aktiiviaineita 17,5 % (mm. merifenkoliuute, lipoaminohappo ja hyaluronihappo)"

Varsinaisia ryppyjähän mulla ei vielä ole, mutta huomasin, että tämä tekee ihon pinnasta todella hyvännäköisen. Primerien tapaan tämä silottaa välittömästi ihon pintaa, häivyttää huokosia, uurteita ja muita ei niin kivoja epämääräisyyksiä.


Joskus näytetuubeja ilmeisesti kannattaa ihan oikeasti testailla ^_^



Täsmävoide on oikea silikonipommi ja en yleensä tämäntyyppisiä tuotteita tykkää käyttää ihollani. Sanotaan, että silikonit eivät tuki huokosia, mutta höpö höpö sanon minä. Voimakkaan silikoniset koostumukset säännöllisessä käytössä omalla ihollani aiheuttavat aina muhkean mustapääviljelmän. Kaikkien ihot eivät varmastikkaan näin reagoi, mutta olenkin itse se joukon vaikein tapaus ihoni suhteen.  Kuitenkin tällaisia on kiva käyttää aina silloin tällöin jos haluaa, että iho näyttää erityisen hyvältä ja siloiselta. Tarkan incin näkee Rohdos-alan sivuilta.


Ennen ja jälkeen kuvissa ihon tekstuurissa on ihan huima ero.  Ja kylläpä mun kameran makrokuvaustoiminto on armoton. Masentavaa :D



Inhoan myös voimakkaan silikonisia tuotetuntuja. Sellainen liukas lähmäkalvo iholla on mulle kauhistus. Heti tekee mieli pestä naama. Académien täsmävoide on tämän suhteen mukava poikkeus. Täsmävoide selkeästi toki tuntuu iholla silikoniselta, mutta omaan makuuni hyvin miellyttävällä tavalla. Tämä ei jätä ihoa inhottavan liukkaaksi vaan suorastaan samettisen pehmeäksi. Tässä on aivan huippumiellyttävä iholle jäävä tuntu ^_^  En osaa sanoa mitä tämä tekisi iholle ja juonteille pidemmässä säännöllisessä käytössä, mutta ainakin välitön vaikutus on aika muikea, kuten ylläolevista kuvista voi todeta.

Académien täsmävoidetta (74,40€/ 15ml) saa Rohdos-alan verkkokaupasta.


Edit. Cailap-arvonta tuli maanantaina päätökseen ja voitto meni anonyymille kommentoijalle. Voittajaan olen ottanut yhteyttä sähköpostitse :)


Tykkäättekö käyttää silikonisia voidekoostumuksia? Miten teidän iho reagoi silikoneihin pidemmässä käytössä?