Tuk-tuk, maybe?

Takana ihan mahtavat useamman tunnin yöunet, ja ai että teki hyvää. Olo on kuin uudesti syntynyt. Kaikki väsymys ja ärtyneisyys on poissa ^_^ Koh Lantalle saapuessa mulla oli sellainen olo, että voisin nukkua ne kokonaiset 2 lomaviikkoa :D Onneksi yksi hyvin nukuttu yö riitti lataamaan akun.

Ekat fiilikset Thaimaasta alkavat hahmottua. Vielä eilen en ollut ihan satavarma, onko tämä mun paikka. Kostean kuuma ilmasto tuntui tosi raskaalta, mutta toisaalta olen jo alkanut tottumaan tähän. Mutta tottapuhuen, Kreikan kuivempi kuuma ilmasto on mukavampi ^_^ Vähän ihoasiaa: Olen tehnyt sellaisen havainnon, että mun iho ei rasvoitu täällä läheskään niin voimakkaasti, kuin Suomessa. Luulen sen johtuvan tästä ilmastosta. Ja voi huhhuh, että mä pakkasin mukaan aivan liian tuhteja ihonhoitotuotteita. Ei niillä tee täällä mitään :D Jopa ohut seerumi tuntuu liian raskaalta iholla ja olenkin suihkinut vain vähäsen kasvovettä ihonpuhdistuksen jälkeen. Tosin sekään ei olisi pakollista. Ihoa ei kiristä sitten yhtään! Iho tuntuu vain pehmeältä ja hyvinvoivalta. Jännä ^_^

Say what?

Tänään tuli käytyä Koh Lantan isommassa kylässä, Saladanissa. Sinne mentiin tuk-tukilla. Tuk-tuk on sellainen kolmipyöräinen skootterin tapainen ajoneuvo, jonka kyydissä voi matkustaa useampi. Ja vähänkö oli jännää! Täällähän on liikenne aivan kaaosmaista ja ainakin mun silmään vaikuttaa, että mitään varsinaisia liikennesääntöjä ei edes ole. Tuk-tukilla mentiin neljääkymppiä, ja ihan hyvä, ettei lujempaa koska mitään turvavöitäkään ei ollut. Ilmavirta tuk-tukissa oli ihanan viilentävä ja kuski viitsailikin "Free air condition" ^_^  Matkaa Saladaniin tehtiin arviolta 10 kilometriä, joka kustansi 400 bahtia, eli n.10 euroa. Ihan sikahalpaa. Suomessa noin pitkä taksiajelu olisi saanut lompakon lentelemään kärpäsistä :)

Tällä mentiin ja kivaa oli :)

Nenä, silmät ja sielu itki. Pad ka Pao oli tulista. Todella tulista.

Saladanissa söin ekan kerran thai-ruokaa. Annoksen nimi on Pad ka Pao. Eli kasviksia ja riisiä tulisessa kastikkeessa. Rakastan tulista ruokaa ja olin annoksesta innoissani. Pad ka Pao oli todella herkullista ja maistuvaa, mutta myös todella tulista. Sitä syödessä tuntui, että mun sielussani riehui raivopäinen lohikäärme. Paperinenäliinoja kului useampi, kun nenä vuosi ja silmät hikoili :D

Saladanin eräästä kaupasta löytyi vanha tuttu, hyväksi havaittu harmaa hiusväri. Tilasin tätä joskus ebaysta ja sitä sai odotella kuukausitolkulla. Hukkuihan se toki postiinkin jossain välissä :D Siskoni on ihan friikki mitä tulee violettiin väriin. Siispä hänelle tuliaisiksi Berinan violetti hiusväri ^_^ Oli ihan sikahalpaa. Pixxel maksoi alle 2e ja Berina 1,44e.

Saladan oli myös sheet maskien taivas. Oli tuttuja ja täysin tuntemattomia brändejä. Taidan käydä hamstraamassa näitä myöhemmin mukaan Suomeen. Nämä olivat muistaakseni kaikki 40 bahtia kappale. Eli yhden euron kipales :)

Suomesta lähti mukaan myös Whamisan sheet mask, jota ajattelin säästellä siihen asti kun iho menee kuivaksi ja/tai auringon polttamaksi. So far so good. En ole palanut ja tosiaan iho kaikkea muuta kuin mitenkään kuiva :D

Saladan oli tosi kivan oloinen paikka. Siellä oli just sellainen hyvä viihtyisä fiilis ja väkisin tyrkyttämistä ei esiintynyt. Sinne menen ehdottomasti uudelleen ^_^ Ihmiset ovat täällä ihan superystävällisiä, mikä tuntuu näin länsimaalaisen silmiin välillä jopa hieman kiusalliselta. Jatkuvaa nöyrää kiittelyä esiintyy ihan joka paikassa. Tekisi välillä mieli sanoa, että "Relax, everything is fine". Mutta siinäpä se, kun se on vain se kulttuuri täällä. Voisi sanoa, että ilmassa on ollut aluksi lievää kulttuurishokkia. Mutta ne fiilikset... Kyllä. Kyllä mä tykkään tosi paljon Thaimaasta. Tämä vaikuttaa mahtavalta maalta. Ja oon vähän kade, kun paikalliset saavat nauttia aina tästä lämmöstä :)

Ihmiset on aivan ihania ja hymyileväisiä. Ystävällisiä ja mukavia. Luonto on aivan käsittämättömän kaunis. Banaaniviljelmiä ja satumaisia kookospalmumetsiä. Ihan sellaista sademetsämäistä maisemaa. Kirjoittaa voisi vaikka mitä, mutta pää on niin tosi täynnä fiiliksiä ja ajatuksia ja en osaa niitä laittaa tällä erää paremmin järjestykseen. Päässäni soi vain kaikuna lause: "Tuk-tuk? Tuk-tuuuk? Tuk-tuk, maybe?" Ai niin ja instan puolella jakelen myös thai-fiiliksiä ja muuta. Sieltä mut löytää nikillä @psylocce

Tuli ikävä ja vähän haikeilin rannalla...

Vaikka enimmäkseen fiilikset on ollut tosi hyviä ja innostuneita, tulee välillä tosi kova ikävä Iivaria. Henkevä puhelu Suomeen ystävälle helpotti vähän oloa. Ystävät <3 Kävin sitten piirtämässä rannan hiekkaan pupufiguurin ja lähetin halauksen Iivarille, sinne jonnekin.

Löytyykö lukijoiden joukosta Thaimaassa käyneitä? :)